Jääkiekon maailmanmestaruus ratkotaan miesten osalta Suomessa keväällä 2022. Aiemmin kisat on käyty pelkästään Suomessa kuusi kertaa ja kahdesti Suomi on jakanut kisaisännyyden Ruotsin kanssa. Käymme läpi aiemmat kisat kahdessa eri artikkelissa.
1965: Suomen ensimmäiset MM-kisat
Hakametsän tuliterä, kisoja varten rakennettu jäähalli sai toimia päänäyttämönä vuoden 1965 miesten jääkiekon MM-kilpailuiden A-sarjassa. Tuolloin A-sarjassa oli kahdeksan joukkuetta, jotka pelasivat jokainen kertaalleen toisiaan vastaan. Myös B-sarja käytiin Suomessa ja sen pelipaikkoina toimivat Turku, Pori ja Rauma. Jääkiekko ei ollut vielä tuolloin Suomessa koko kansan laji ja kotikisat auttoivat valtavasti lajin aseman kohentamisessa. Urheilullinen menestys ei ollut mairittelevaa, sillä Suomen sijoitus oli 7. MM-kullan vei ilman pistemenetyksiä Neuvostoliitto, hopealle suoriutui Tšekkoslovakia ja pronssia nappasi Ruotsi.
Suomen osalta kisojen ikimuistoisin ottelu oli Ruotsia vastaan pelattu 2-2 -tasapeli, jossa Matti ”Mölli” Keinonen kiepautti Suomen molemmat osumat vanhanaikaisilla. Monessa yhteydessä Suomen parhaana pelaajana kisoissa on pidetty tuolloin 21-vuotiasta puolustaja Jarmo Wasamaa. Traagisesti seuraavana vuonna auto-onnettomuudessa menehtyneen Wasaman nimi elää suomalaisessa jääkiekossa Liigan Vuoden tulokas -palkinnon nimenä.
1974: Efedriinikohu
Kevään 1974 MM-kilpailuiden päänäyttämönä toimi Nordenskiöldinkadun jäähalli Helsingissä. B- ja C-sarjat pelattiin tässä vaiheessa jo eri maissa. A-sarjan kuusi joukkuetta pelasivat kaksinkertaisen sarjan, jolloin jokaiselle tuli pelattavaksi kymmenen ottelua. Kisojen ykkönen oli yhdestä tappiosta huolimatta jälleen Neuvostoliitto, toiseksi edellisten Suomessa pidettyjen kisojen tavoin Tšekkoslovakia ja pronssijoukkuekin oli sama, eli Ruotsi.
Kisojen kyseenalainen kunnia on ollut tulla muistetuksi kahdesta doping-tapauksesta. Liiallisista efedriinimääristä näytteissä sai rangaistuksen kaksi pelaajaa: Ruotsin Ulf Nilsson ja Suomen Stig Wetzell. Kummankin pelaajan joukkue tuomittiin myös tappioon siinä ottelussa, jonka yhteydessä näytteet oltiin otettu. Näin ollen Suomen riemukas voitto Tšekkoslovakiasta lukemin 5-2 kääntyi tappioksi luvuin 0-5. Lopulta Suomen ensimmäinen arvokisamitali jäi yhden pisteen päähän ja sijoitus oli neljäs. Wetzellin käryn syyksi paljastui vuosia myöhemmin kisoissa joukkueen lääkäriltä saadun flunssalääkkeen vaikutus elimistössä.
1982: Nuoria NHL-tähtiä
80-luku toi toden teolla mukaan NHL-pelaajilla spekuloimisen. Keväällä 1982 Helsingissä ja Tampereella järjestettyihin kisoihin saapuikin runsas joukko taalajäillä pudotuspelien ulkopuolelle jääneiden joukkueiden pelaajia. Kirkkaimpana tähtenä loisti yllättäen pudotuspeleistä rannalle jääneen Edmonton Oilersin Wayne Gretzky, joka nappasi nimiinsä myös kisojen pistepörssin voiton. Samalla koneella saapui myös Gretzkyn ketjukaveri Jari Kurri, joka oli osa Suomen viidenneksi sijoittunutta joukkuetta. Pistepörssin viiden kärki koostui Gretzkystä ja neljästä maailmanmestaruuden jälleen vieneestä Neuvostoliiton joukkueen pelaajasta. Mm. nimet Sergei Makarov ja Igor Larionov tulisivat vielä hyvinkin tutuksi koko jääkiekkomaailmalle.
1991: Ice hockey, ice hockey, totta toki!
Suomi oli avannut miesten osalta arvokisojen mitalitilinsä vuoden 1988 olympialaisissa. Pääareena oli Turkuun valmistunut, tuolloin nimeä Typhoon kantanut yli 10 000 -paikkainen halli. Muut pelipaikkakunnat olivat Helsinki ja Tampere. Kisoihin tehtiin mittavaa markkinointia ja osa Suomen pelaajista, mm. nuori Teemu Selänne kävi taltioimassa studiossa kisoja varten tehdyn biisinkin. Odotukset olivat korkealla, sillä Selänteen lisäksi mukana oli edelleen mm. Kurri ja Suomen ensimmäistä MM-mitalia odotettiin kuin kuuta nousevaa.
Urheilullisesti kisojen karvaimpana muistona oli kuitenkin toisinto viiden vuoden takaa. Suomi johti ottelua Ruotsia vastaan lukemin 4-2 minuutti ennen ottelun loppua ja mitalipeleihin pääsyn edellytyksenä oli juuri Ruotsin kaataminen. Mats Sundin teki kuitenkin viimeisen minuutin aikana kaksi maalia ja Suomi jäi viidenneksi.
1997: Hulppeat puitteet, laihat tulokset
Vuoden 1997 kisoihin käytössä olivat Hartwall Arena -nimeä kantanut 13 506 -paikkainen halli Helsingissä, Turkuhalliksi muuttunut 11 820 -paikkainen näyttämö sekä Tampereen Hakametsän jäähalli 7600 hengen kapasiteetillaan. Kaivattu MM-kulta oli saapunut Suomeen kaksi vuotta aiemmin ja mitaleita oli kolmin kappalein. Leijonilta odotettiin jälleen vahvaa panosta, olihan ryhmässä yhä MM-kultajoukkueen ytimestä mm. maalivahti Jarmo Myllys, puolustajat Timo Jutila, Petteri Nummelin ja Marko Kiprusoff sekä hyökkääjät Saku Koivu, Raimo Helminen, Ville Peltonen ja Janne Ojanen. Kun ryhmää täydensi vielä jo tuohon mennessä upean uran NHL-jäillä tehnyt puolustaja Teppo Numminen, ensimmäinen kotikisoissa saavutettu MM-mitali oli haaveissa.
Kisojen formaatti oli seuraava: ensin pelattiin kaksi alkulohkoa, joista kummastakin kolme parasta eteni ylempään jatkosarjaan. Voimaan jäivät oman lohkon jatkoon päässeitä joukkueita vastaan pelatut ottelut ja näistä kerätyt pisteet. Jatkosarjassa joukkueet kohtasivat toisen lohkon kolme parasta ja tämän jälkeen pisteet sekä maalierot ynnättiin yhteen. Suomi päätyi täsmälleen samaan piste-eroon sekä maalieroon Tšekin kanssa. Suomi oli kuitenkin hävinnyt keskinäisen ottelunsa alkusarjassa ja täten Tšekki eteni pronssiotteluun neljänneltä sijalta, kun taas Suomen kohtalona oli niellä jälleen kotikisojen karvas urheilullinen kalkki.
Kuten aiemminkin, kisat olivat taloudellinen menestys ja ajoivat Suomen halukkuutta hakea MM-isännyyttä myös jatkossa.
