Barcelonan EM-kisojen mitalitilaston suvereeni kärkimaa on Venäjä. Hyvin menestyivät myös muut perinteiset yleisurheilumahdit. - Barcelonan kisat osoittivat, että lajin neljä eurooppalaista dinosaurusta Venäjä, Britannia, Ranska ja Saksa ovat vaikeiden vuosien jälkeen palanneet omalle tasolleen ja kahmivat yhdessä puolet mitaleista, sanoo Suomen urheiluliiton SUL:n huippu-urheilujohtaja Jarmo Mäkelä. - Yhden kolmasosan mitaleista veivät kakkosryhmän maat Ukraina, Puola, Espanja, Italia, Tshekki ja Valko-Venäjä. Loput jäivät näille Suomen tapaisille pienille maille, joiden kohtalona on raju aaltoliike mitalitaulukossa, Mäkelä sanoo. Hyväksi esimerkiksi aaltoliikkeestä käy läpi 2000-luvun kärkimaihin kuulunut Ruotsi, joka sai Barcelonan kisoista vain yhden mitalin.
Mäkelän mukaan urheilijoiden ja valmentajien keskuudessa EM-kisarytmin tihentäminen kaksivuotiseksi nähdään lajin parissa myönteisenä. - Näyttää siltä, että eurooppalaiset kärkiurheilijat tekevät näissä kisoissa jopa kovempia tuloksia kuin MM- ja olympiakisoissa, eli näitä kisoja arvostetaan. Aika näyttää miten Britannian ja Ranskan tapaiset maat integroivat olympiavuosien EM-kisat olympiakisoihin. Uskon, että Suomeen he tulevat mielellään, koska meillä lajia arvostetaan ja sillä on katsojia, Mäkelä sanoo.
